Pitääkö asiantuntijan osata esiintyä kameralle?
Asiantuntijan ei tarvitse osata esiintyä kameralle. Tekstissä käydään läpi, miksi esiintymistaito on väärä mittari, mikä kuvauksessa oikeasti auttaa ja mitä sinulta tarvitaan, kun yrityksesi aloittaa YouTube-kanavan.
Ei tarvitse. Asiantuntijan pitää osata asiansa ja puhua siitä niin kuin puhuisi asiakkaalle. Esiintyminen kameralle on tuotannon vastuulla: kysymykset, ohjaus, uusintaotot ja leikkaus tekevät puheesta katsottavaa. Jäykkä ja vähäeleinen asiantuntija on YouTubessa usein uskottavampi kuin sujuva juontaja, koska katsoja tulee hakemaan vastausta, ei esitystä.
Miksi esiintymistaito on väärä mittari
YouTube-katsoja on eri asemassa kuin televisiokatsoja. Hän on kirjoittanut hakuun kysymyksen, ja hän haluaa vastauksen ihmiseltä, joka tietää. Jos puhuja takeltelee välillä mutta sanoo asian, jota kukaan muu ei sano, katsoja jää. Jos puhuja on sulava mutta sisältö on yleistä, katsoja lähtee.
Pelko esiintymisestä on silti yleisin syy siihen, ettei asiantuntijayrityksen videoita koskaan tehdä. Se kannattaa ottaa vakavasti, mutta sen ratkaisu ei ole esiintymiskoulutus. Ratkaisu on tapa, jolla kuvataan.
Mikä kuvauksessa oikeasti auttaa
Haastattelu monologin sijaan. Kun kameran takana on ihminen, joka kysyy, asiantuntija vastaa hänelle eikä linssille. Puhe muuttuu keskusteluksi, ja keskustelussa jokainen asiantuntija on hyvä.
Hiljaisuus kysymyksen jälkeen. Kasvatustutkija Mary Budd Rowe havaitsi, että kun kysyjä odotti kysymyksen jälkeen vähintään kolme sekuntia ennen kuin jatkoi, vastaukset pitenivät ja syvenivät selvästi (Rowe 1986, Journal of Teacher Education). Sama pätee kuvauksessa. Hyvä haastattelija ei täytä taukoa, ja paras vastaus tulee usein juuri sen jälkeen.
Lyhyet otot ja lupa aloittaa alusta. Kukaan ei puhu kymmentä minuuttia virheettä, eikä tarvitse. Jakso kootaan leikkauksessa. Jos lause menee solmuun, se sanotaan uudestaan.
Prompteri vain sinne, missä sitä tarvitaan. Jakson alku ja loppu voidaan lukea valmiista tekstistä. Varsinainen asia puhutaan omin sanoin, koska luettu teksti kuulostaa luetulta.
Tuttu ympäristö. Oma toimisto, oma työpöytä, oma aihe. Kun ympäristö on tuttu, puhekin on.
Mitä sinulta tarvitaan
Kaksi asiaa: halu jakaa sitä, mitä osaat, ja muutama tunti kuukaudessa kuvauksille. Loput on tuotannon työtä. Hyvä tuotanto valmistelee aiheet ja kysymykset etukäteen, kertoo kuvauspäivänä mitä seuraavaksi tapahtuu ja karsii leikkauksessa kaiken, mikä ei palvele katsojaa.
Ensimmäisellä kuvauskerralla moni jännittää. Kolmannella kerralla useimmat jo odottavat sitä, koska he huomaavat puhuvansa aiheesta, josta tietävät enemmän kuin kukaan muu huoneessa.
Entä jos en halua kasvoja videolle ollenkaan?
Sekin on mahdollista, mutta harvoin viisasta. Asiantuntijayrityksessä asiakas ostaa ihmisen osaamista. Kasvot ja ääni rakentavat luottamusta, jota animaatio tai tekoälyavatar ei rakenna. Jos kynnys on korkea, kannattaa aloittaa haastattelumuodosta, jossa kysyjä on mukana kuvassa tai äänessä. Se jakaa huomion kahdelle.
Usein kysyttyä
Kannattaako esiintymistä harjoitella ennen kuvauksia?
Aiheen läpikäynti etukäteen auttaa enemmän kuin esiintymisharjoitus. Kun tiedät, mistä puhutaan, puhe sujuu.
Kuinka pitkä kuvauspäivä on asiantuntijalle?
Yhdessä kuvauspäivässä syntyy tyypillisesti useampi jakso. Asiantuntijalta kuluu siitä muutama tunti, ja tauot kuuluvat päivään.
Näkyykö jännitys videolla?
Ensimmäisissä otoissa usein kyllä, valmiissa jaksossa harvoin. Leikkaus valitsee parhaat otot, ja jännitys hellittää yleensä kymmenessä minuutissa.
Samppa Fjäder, REVO Film, YouTube-tuotanto yrityksille.
